Lääketiede etsii väsymättä ratkaisuja monien vakavien sairauksien hoitoon.  Esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden kehittämisessä otetaan nyt isoja askeleita, joissa kliiniset tutkimukset ovat avainasemassa. Kliininen tutkimus on potilaaseen kohdistuvaa tutkimusta, joka tähtää sairauksien parempaan ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Ilman kliinistä lääketutkimusta yksikään uusi lääke ei pääse markkinoille.

”Potilas hyötyy kliiniseen lääketutkimukseen osallistumisesta jo tavallista tarkemman seurannan ja hoidon myötä. Monet kokevat myös saman lääkärin hoidossa olemisen suureksi eduksi. Terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukset tuovat suoran kontaktin uusimpien lääkkeiden kehitykseen ja antavat arvokasta kokemusta. Yhteiskunta hyötyy yritysten sponsoroimista tutkimuksista myös rahallisesti, kun yritys huolehtii tutkimustoimenpiteiden ja tutkimuslääkkeiden kustannuksista. Kliinisten tutkimusten toteutus myös työllistää merkittävän määrän korkeasti koulutettuja työntekijöitä”, pohtii Sakari Aropuu, kliinisten tutkimusten johtaja, Suomi & Baltia.

Laadukkaan kliinisen tutkimuksen maa

Suomessa tehtyä kliinistä tutkimusta arvostetaan kansainvälisesti ja se menestyy arvioinneissa. Suomessa onkin erinomaiset edellytykset laadukkaalle kliiniselle tutkkimukselle – sen takaavat

kansalaisten myönteinen suhtautuminen tutkimukseen, kattavat ja yhdisteltävissä olevat rekisteritiedot ja korkealaatuinen terveydenhuolto. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoavat myös valmisteilla olevat genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, neurokeskus, lääkekehityskeskus, laajeneva biopankkitoiminta sekä päättyneellä hallituskaudella hyväksytty sosiaali- ja terveystietojen toisiokäyttöä koskeva laki.

Bayer on vahva kliinisen lääketutkimuksen toimija Suomessa ja sen ammattilaiset johtavat Espoon yksiköstä käsin kymmeniä globaaleja lääketutkimuksia. Tällaiset tutkimushankkeet ovat tärkeitä potilaille, lääkäreille, lääkeyrityksille ja koko toimialalle.

Kliinisen projektinhallinnan johtaja Tarja Jalava Onkologian yksiköstä pitää Suomea monien mahdollisuuksien maana.

”Vuonna 2014 valmistunut Terveysalan kasvustrategia kokosi yhteen keskeisiä toimia, joilla luodaan edellytykset terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiselle Suomessa. Strategian ansiosta eri toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja olemme oikealla tiellä nostaaksemme Suomen  merkittäväksi kliinisen lääketutkimuksen maaksi. Tulevaisuudessa meidän täytyy hyödyntää yhä paremmin vahvuuksiamme ja varmistaa, että osaajia riittää erityisesti myös uusilla analytiikan ja tekoälyn soveltamisen alueilla. Tutkimustyölle on varattava riittävästi aikaa ja rahaa, jotta Suomeen syntyy jatkossakin huippuosaamista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä tarjontaa.”

Lisäksi Suomessa on alkanut maailmanluokan tutkimus- ja innovaatiohankkeita kuten FinnGen.  Uusi hallituskausi vaatii myös uudistetun terveysalan strategian, joka katsoo alan tulevaisuuteen niistä lähtökohdista, joihin viime vuosien työllä on päästy.

Tämä tavoite vaatii valtiovallan, yliopistojen ja yritysmaailman tiivistä yhteistyötä tutkimushankkeiden saamiseksi Suomeen. Työ on kuitenkin välttämätöntä, jotta uusin hoito saadaan potilaiden ulottuville.

”Kliiniset lääketutkimukset antavat toivoa niille potilaille, joiden toivo on usein jo hiipumassa. Ne tuovat uusia kokeellisia hoitoja ja lääkkeitä potilaille entistä nopeammin - jo silloin, kun ne ovat vielä tutkimusvaiheessa. On todella palkitsevaa työskennellä kliinisten tutkimusten parissa ja nähdä, miten ne saattavat auttaa potilaita”, Tarja Jalava painottaa.